torstai 31. lokakuuta 2013

Huppari ilman huppua -hupparitunika

Kun näin tämän kankaan tahdoin ehdottomasti siitä itselleni hupparin!

En ollut laskenut kankaan tarvetta oikein tai sitten kangasta hukkui jo hupparin teon ensimmäisessä vaiheessa. Tästä syystä huppari jäi ilman huppua. Tämä hupparitunika tuli ommeltua ihan kahteen kertaan! (Oikein rakkaudella tehty! Prkl...) Ensimmäinen versio oli kokonaan joka tyypin kaavakirjan unisex hupparin kaavalla tehty. Mielestäni otin mitat itseltäni ihan oikein ja vertasin niitä mittataulukkoon. Huppparista tuli niin iso, että tunsin oloni intiaanien tii-piiksi. Sinne olisi voinut hyvin leiriytyä. Yritin miehellekin sitä kaupitella, mutta oli liian iso ja väärän värinen. No purkaminen sujui varsin nopeasti leikkaamalla kaikki saumurisaumat auki.

Seuraavaan versioon tein sitten hihat (lyhennetty resoria varten) ja yläosan kainaloihin saakka SK:n kaavalla, nyt alettiin olla jo aika lähellä sopivaa lopputulosta. Muutama sentti piti vielä nipistää hartioilta. Alaosaa hahmottelin hiukan edellisellä mallilla, sillä olin jo nähnyt vaivaa ja ommellut siihen sivusaumaan taskun. Huppariin lisäsin myös reilusti pituutta ja leveät resorit hihoihin ja helmaan.
Kauluksen leikkelin aika lailla vapaalla kädellä siitä määrästä kangasta mitä oli jäljellä. Jouduin kääntämään kankaan eri suuntaan kuin muissa kohdissa. Kaulusta koristaa porkkanamainen nappi.

Kangas on kyllä mukavan pehmeää ja tästä tuli oikein mukava päällä. Lapset kyselivät töissä mitä paidassani on. Kerroin että salmiakkia. Myöhemmin ihmettelin miksi minua käydään nipistelemässä. No tietysti pitää käydä välillä poimimassa muutaman salmiakki leikisti suuhun :) On muuten hyviä!

Kangas: Käpynen: Jättisalmiakki Luomujoustogollege, Resori+nappi: Lohjan metripala
Kaava: oma sekoitus SK 8/2008 unisex hupparin ja joka tyypin kaavakirjan unisex hupparin ja omien kavennusten yhdistelmä :)

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Isänpäivä lähestyy -askartelua päiväkodissa

Ssshhhhh! Nämä ovat meidän salaisuuksia iseille. Isänpäivän ja äitienpäivän alla meillä puhutaan salaisuusasioita päiväkodissa. Useinkaan eivät nämä pienet ihmiset ehkä vielä osaa pitää salaisuuksia, mutta haittaakse? No ei! Kaikessa touhuumisessa lasten kanssa on tärkeintä se itse tekeminen ei niinkään lopputulos, työ on onnistunut jos sitä tehdessä on ollut mukavaa!

Me teimme/teemme tänän vuonna kahdenlaisia kortteja, sillä ryhmässämme on taidoiltaan hyvin erilaista porukkaa (johtuen varmaankin iästä 1-3v.). Molempien korttien alkuperäisidea on tullut jostain askarteluaiheista blogeja selatessa, en siis väitä omiksi ideoikseni, mutta annetaan hyvän kiertää. Molemmissa korteissa on isä vähän eritavalla toteutettuna.'

Helpompi kortti (ja myös nopea, jos ei jaksa vielä pitkiä aikoja keskittyä) :
Käteen levitetään "hiusväriä" eli maalia kaikkkiin sormiin. Maalin laittaminen iholle voi olla joillekin järkyttävä kokemus, varsinkin jos se on ihan uutta.
 Käsi painetaan paperiin ja varmistetaan, että jokainen sormi on osunut. Työn annetaan kuivua.
 Tussilla piirretään itse tai aikuisen kanssa naamaan eli kämmenosaan jossa ei ollut maalia silmät ja suu. Kuvio leikataan irti, lapsi voi osallistua leikkaamiseen omien taitojen mukaan. Ponnahdussakset ovat erittäin kätevät myös ihan pienten kanssa leikatessa. Saksia löytyy monenlaisia jotka pitävät sisällään ponnahdusominaisuuden. Meillä on käytössä välillä myös "tandem"-sakset, joihin saa sekä aikuisen, että lapsen sormet samaan aikaan.
 Työ liimataan lapsen valitsemaan korttipohjaan ja koristellaan. Tämän kortin taiteilija valitsi isälleen vaaleanpunaisen rusetin, jonka leikkasimme yhdessä. Lisäksi isän korvaan on lentänyt jumbolävistäjällä tehty sydän.
Olen nähnyt myös samalla tekniikalla valmistetun äidin, äidillä voi olla vaikka rusetti hiuksissa.

Vaativampi kortti (sisältää saksien käyttöä, tekeminen vie pidemmän ajan):

Olin ensin ajatellut, että tämä askartelua on niin vaativa, että se on hyvä tehdä yksi lapsi kerrallaan, mutta lapset olivat eri mieltä. Koska ei osattu päästä ratkaisuun kuka pääsee ensimmäisenä askartelemaan, kolme kolme-vuotiasta pääsi yhtäaikaa hommiin. Kerroin heille, että voi joutua aina hetken odottamaan vuoroaan, kun heitä on enemmän kuin aikuisia.

Teimme hommaa sitten sarjatyönä. Ja lapset olisivat jaksaneet tehdä vaikka kuinka kauan! Olin aivan yllättynyt pienten ihmisten keskittymiskyvystä! Ensin jokainen sai valita isälle naamanvärin. Piirsin kuvion lapsen valitseman väripaperin taakse, ja leikkasimme kuviot irti yhdessä lasten kanssa. Samalla pääsimme harjoittelemaan kehon hahmotusta, mietimme aina myös omista naamoista missä kohdassa on esim. silmät ja onko nenä silmien yläpuolella vai alapuolella jne. Mietimme myös mitä erityis tuntomerkkejä omalla isällä on. Onko partaa? Viikset? Pieni vai iso? Juhlan kunniaksi isä saattoi pukeutua kravaattiin tai solmioon.
 Kortin takana on lapselle tehty haastattelu isästä. Jonka voit halutessasi kurkata tästä: Haastattelu isästä. (toimii myös äitienpäivänä äideistä)

 Kyllä on meidän ryhmän lapsilla ihania isejä, katsokaa vaikka!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Syntymäpäiviä - kaksi korttia

Toinen juttu heti perään :) Tälläiset kaksi korttia tuli tehtyä viikonlopun synttäreille:
6-vuotiaalle:
 
Pohjaan on painettu tammenlehtiä eri väreillä. Apila on löytynyt vielä lehtien keskeltä ja sammakko prinssi on erittäin otettu tästä löydöstä. Kortin sisäpuolella oli helminauhaa väripapereista. Sammakko on leikattu ikean lahjapaperista. Silkkinen lahjanaru kelpasi neidin synttärikiharakampaukseen.

4-vuotiaalle:

"Prinsessat ja Prinssit linnoissaan ovat hekin innoissaan" runon pätkä toimi tämän kortin inspiraationa. Tämän kortin lisäksi valmistin kaitafilmin tapaisen lahjakortin: saaja pääsee kortilla elokuviin minun ja mieheni kanssa.
Oman leiman voi myös läjäyttää tekemiinsä kortteihin ;)


Ja mikä ihana kakku olikaan näillä synttäreillä, pakko laittaa tämänkin kuva tänne. Mäkin haluan olla noin taitava! Tämän oli tehnyt veljeni työkaverin vaimo.

<3 ONNEA NIIN PALJON KUIN JAKSATTE KANTAA! <3

Robo-Juu ja Robo-Ai

Olen jo pitkän aikaa sitten ihastunut Noshin keltaiseen robotti kankaaseen. Siitä piti ehdottomasti saada paita miehelleni (käyttäisi sitä tai ei). Olisin tahtonut hankkia sitä Jennin kangasjuhliaisista, mutta sitä ei ollut tarjolla. Jotenkin kummasti minulle valikoitui Jennin ompelemista hernepusseista juuri robottikankainen versio. Kangasta löytyi vielä onneksi PaaPiiltä!

No kankaan saavuttua aloin myös itse haaveilla robottipaidasta. Taikavoimilla (ja miehen paidasta ilman saumavaroja leikkaamalla) sain kaavat mahtumaan niin, että molemmille saatiin pitkähihaiset paidat. Joka tyypin kaavakirjan miesten peruspaidan pitkä hiha on muuten todella pitkä. Onkohan kukaan tehnyt samaa havaintoa? Sitä on nyt saanut pariin otteeseen lyhentää reilusti.

Olipas taas oikein robottikuvaukset kameran itselaukaisu toiminnolla! Suuri joukko kuvista koki sensuurin, mutta tässä nyt yhdet kuvat:
 Mieheni paita (jota on käytetty ainakin kotipaitana ja toditettavasti kaupassa takin alla)
 Oma paitani on käynyt jo töissäkin ja oli myös lasten makuun. En vaan osannut vastata kaikkiin miksi kysymyksiin, joka alkoi sarjasta: Miksi sulla on robotteja sun paidassa?

Miehen paita: Joka tyypin kaavakirja, peruspaidan kaava. Hihoja lyhennetty ja saumavarat ja kainalo kutistettu :)
Oma paita: OB naisten parhaat topit
Kangas: PaaPii/Nosh: Robotit luomupuuvilla single

lauantai 12. lokakuuta 2013

Idea varkaissa - syksyinen askartelu

Telkkarissa käydään tyylivarkaissa, itse harrastan ideavarkailla käyntiä. Aina kun jossain ympärillä näkyy jotain innostavaa askartelua, pitää sitä kokeilla! Jos ei kokeile tai nappaa näkemästään kuvaa, voi se kadota mielestä, eikä löydy enää takaisin.

Aivan ihanan väriset herkulliset toukat osuivat silmääni erään koulun käytävällä. Katsoin niitä ensin tullessa sisään ja sitten vielä lähtiessä hiukan tarkemmin. Onnenksi fiksu ystäväni Jenni osasi päätellä mitä tähän askarteluun oli käytetty: haavan lehtiä. Ne ovatkin muodoltaa oivallisen pyöreitä ja koostumuksekselta melko paksuja ja näin ollen kestävät hyvin maalausta.
 Haavan lehdet ovat muodoltaa oivallisen pyöreitä ja koostumuksekselta melko paksuja ja näin ollen kestävät hyvin maalausta.
 Tässä kokeilussa käytin kaapista löytyviä akryylivärejä, joita notkistin hieman vedellä ja sekoittelin yhteen. Käytin perusvärejä, joista sekoitin lisää tarvittavia värejä. Olisin halunnut kokeilla vesiväreillä, mutta eipä tarttunut pensseliin väriä tyhjästä vesiväripaletista.
 Lehteä joutui kevyesti painelemaan, jotta väri tarttui koko lehden alueelta.
 Tähän A3 kokoiseen paperiin, joka oli leikattu pitkittäin puoliksi mahtui mukavasti 7 eri väristä painallusjälkeä. Kun työ oli kuivunut, piirsin paksulla tussilla toukalle, jalat ja kasvot sarvineen. Kuva sai mustan taustan. Taittamalla työn puoliksi saisi myös hauskan kortin, jossa kuva jatkuu kortin takakanteen.
 VALMIS toukka silmälaseineen!
 Eihän kokeiluja tietenkään voinut jättää siihen, kun lehtiäkin vielä oli! Tein vielä tälläisen toisen siivellisen ötökkä kokeilun.

Ja nyt on idea varkaus tallennettu tänne muistiin!

tiistai 8. lokakuuta 2013

Kesämies Kekkonen Jenkkilässä

 Lauantai iltana haastoin itseni tekemään paidan 12 vuotta täyttävälle pojalle... ei mikään helppo kohde! Kaivelin kaapin kätköistä kaikkia mustavalkoisia kankaita ja lähdin asettelemaan niitä paidan muotoon. Ja tässä lopputulos:
 Paita edestä: raitaa, tähtiä ja Kesämies Kekkosta...Mieheni kommentoi aina ompeluksiani ja tässä kuulemma olen selkeästi tavoitellut jenkkilipun raitoja ja tähtiä :) Kekkonen on lähtenyt jenkkeihin :)
 Paita takaa: ripaus raitaa, tähtiä, mustaa ja Kesämies Kekkosta.
 Niskaa koristaa tähtikankaasta tehty merkki.
 Paidan saaja sai myös paitaan sopivan kortin.

Kaava: isoin muutoksin SK 09/2007 aluspaita lapselle (oikeaa kokoa ei ollut)
Kankaat: Kesämies Kekkonen Käpyseltä, tähdet, raita ja musta trikoo, sekä resori: ei nyt tule mieleen hankinta paikka :)